Ruotsalaisen bloggarin ja Piratbyrån perustajajäsenen Rasmus Fleischerin kirja Postdigitaalinen manifesti on virkistävä puheenvuoro tekijänoikeuskeskusteluun ja kurottaa reippaasti yleisen juupas-eipäs keskustelun ylle. Teos pohtii, miten ihmisten tapa kokea musiikkia on muuttunut digitaalisen aikakauden myötä.
Fleischer tutkii digiajan tuomaa yltäkylläisyyttä. Enää ei ole kysymys siitä, miten tuottaa taas uusi biisi, ennemminkin on osattava toimia runsauden sarvessa. Jonkun on osattava valita. Valta ja vastuu hahmottuvat uudella tavalla. Musiikki ei ole enää äänitiedostoja kovalevyllä tai nuotteja paperilla, vaan tapa luoda yhdessäoloa ja yhteisyyttä.
Manifesti erittelee niitä muutoksia ihmisten kokemuksissa, joista keskustelemalla tekijänoikeusdebattiin voi saada jotakin tolkkua.
Opas kurkistaa maailmanmusiikki-termin taakse ja tutkii, mitä maailmanmusiikilla tarkoitetaan, miksi siitä ollaan nykyään niin kiinnostuneita, kuka sitä kuuntelee ja miksi.
Opas kurkistaa maailmanmusiikki-termin taakse ja tutkii, mitä maailmanmusiikilla tarkoitetaan, miksi siitä ollaan nykyään niin kiinnostuneita, kuka sitä kuuntelee ja miksi.