Argentiinan ja Uruguayn välejä on vuodesta 2005
hiertänyt poliittinen konflikti, jonka kiistakapulana on siniristilipun
alle ankkuroituvan Botnia S.A:n sellutehtaan rakennusprojekti
Uruguayn Fray Bentosissa, maiden välisen rajajoen varrella. Konflikti
on saanut paikallisesti vahvoja nationalistisia piirteitä, mutta
laajemmassa mittakaavassa se on osa suomalaisen ja kansainvälisen
metsäteollisuuden murrosta, tuotannon painopisteen siirtymistä
pohjoisista teollisuus maista etelän teollistuviin maihin. ”Joskus
kaukaiset kulttuurit aiheuttavat suomalaisille yrityksille yllätyksen”,
kommentoi YLE1:n A-studion toimittaja Petri Sarvamaa (14.2.2007) laajaa
kansanliikettä, joka on talvisodan hengessä vastustanut sellutehtaan
rakentamista Argentiinasta, Gualeguaychún kaupungista käsin. Mutta eikö
kauas lähtenytkään suomalainen yritys, joka aiheut ti vieraana
kulttuurina yllätyksen paikallisille?
Valtavasta
sellutehdashankkeesta on tihkunut Gualeguaychún asukkaille alusta
lähtien liian vähän ja vääränlaista tietoa. ”Sellutehdas on Suomen
kaikkien aikojen suurin teollinen investointi ulkomailla”, on ollut
yksi tehtaan lempifraaseista, jolla hanketta esitellään. ”Entä sitten”,
kysyvät paikalliset. Mitä investointi jättää alueen asukkaille, montako
ihmistä tehdas työllistää rakennusvaiheen jälkeen? Montako työpaikkaa
tehdas luo, montako sen myötä menetetään? ”Suomalainen paperi
teollisuus on maailman puhtainta”, on toinen puolustuksen kulmakivistä.
”Entä sitten”, kysyvät paikalliset jälleen. Millaista tekniikkaa
aiotaan käyttää Fray Bentosin tehtaalla? Kun kysymyksiin ei saanut
suoria vastauksia riittävän nopeasti, kasvoi epätietoisuus epäluuloksi
Argentiinan puoleisella rannalla ja sai protestiliikkeen muodon.
Kiistan tuoksinassa hälyäänet eivät auta näkemään metsää puilta, mutta
pohjimmiltaan kyse on tästä: Mitkä ovat ekologisesti ja sosiaalisesti
eettisen ja oikeudenmukaisen tuotannon ehdot globaaleilla, vapailla
markkinoilla? Kuka määrää ehdot, kuka niitä valvoo, miten jakautuvat
hyödyt ja haitat?
Uruguayn
sellutehdashankkeen ympärille kasvaneen konfl iktin erityispiirre on
kahden kansallisvaltion vastakkainasettelu, ei konfl ikti sinänsä – ne
näyttävät olevan nykyisellään näiden suurten, pääomavaltaisten,
runsaasti luonnonvaroja käyttävien teollisuushankkeiden väistämätön
seuraus. Ongelmia ei silti pitäisi ottaa annettuina. Tietoa,
tutkimuksia ja varoittavia esimerkkejä on kertynyt jo riittävästi,
kuten tämä kansalaisjärjestö urgewaldin alun perin nimellä Banks, Pulp
and People julkaisema teos osoittaa. Suomalaiset metsä teollisuuden
tekijät ja tukijat ovat siinä näkyvästi esillä: paperijätit Stora Enso,
Metsä-Botnia, Botnia S.A:n tytäryhtiö Forestal Oriental, UPM, Stora
Enson ja brasilialaisen Aracruzin yhteishanke Veracel, konsultti
yritykset Pöyry sekä SWECO PIC, valtion omistama erityisrahoitusyhtiö
Finnvera, kehitysrahoitusyhtiö Finnfund, Suomen valtio… Vaikka julkaisu
on alun perin räätälöity erityisesti sellusektorin rahoittajille, se
sopii asiasta kiinnostuneiden aktivistien, kansalaisten – kaikkien
meidän paperin kuluttajien tietopaketiksi.
Teos
analysoi sellu- ja paperiteollisuuteen liittyviä kysymyksiä kriittisen
ja tieteidenvälisen yhteiskunnallisen näkökulman kautta. Se
kyseenalaistaa monet teollisuuden väittämät puhtaista uusista
tuotantoprosesseista ja yritysten kasvaneesta yhteiskuntavastuusta
osoittamalla globaalisti kasvavan agribisnes-kapitalismin
rakenteellisia ja konkreettisia ongelmia. Tropiikkiin tai köyhiin
etelän maihin siirrettyyn tehotuotantoon liittyy veden ja energian
käytön ongelmia ja teollisuuslaitokset ovat finanssikapitalismin
historiallisten rakenteiden vuoksi usein turhan suuria. Maaperä ja
biodiversiteetti ovat köyhtyneet istutusmetsien tai
puupeltotehoviljelyn lisääntyessä useissa etelän maissa samalla tavalla
kuin teollisuusmaissa 1900-luvulla. Suuret ulkomaalaisomistuksessa
olevat tehtaat valtaavat tilaa muilta elinkeinoilta ja erityisesti
maaseudun köyhän väestön tilanne on useissa tapauksissa – esimerkiksi
Indonesiassa ja Brasiliassa – huonontunut entisestään. Teos esittelee
myös tehtaiden vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Kirja
puhuu suoraan suurteollisuusmallin vaikutuksista ja ottaa esiin
omistuksen keskittymisen ja rahoituksen rakenteellisia ongelmia. Sellu-
ja paperiteollisuutta tuetaan erilaisin yhteiskunnallisin tavoin niin
teollisuusmaissa kuin köyhissä maissa. Teollisuusyritykset saavat
esimerkiksi edullista lainoitusta ja takauksia valtiollisilta ja
kansainvälisiltä julkisen sektorin rahoituslaitoksilta. Etelän maissa
ne saavat verovapauksia ja muita yhteiskunnallisia takuita. Uusi suuri
kysymys myös sellu teollisuudessa on Kiinan kasvavien markkinoiden
tuoma haaste. Riippuvuus Aasian kasvavista markkinoista luo rakenteita,
joissa taloudelliset heilahtelut saattavat vaikuttaa tehtaiden
toimintaan odottamattomalla tavalla. Erilaiset markkinakriisit
saattavat aiheuttaa yllättäviä seisokkeja tai kokonaisten tehtaiden
sulkemisia. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan uusien sellutehtaiden
tärkeimmät markkinat ovat jatkossakin Kiinassa ja muualla Aasiassa.
Toisaalta
sellu- ja paperiteollisuuden edustajat ovat antaneet yksityiskohtaisia
vastauksia moniin kriittisissä raporteissa esitettyihin asioihin.
Selluteollisuusdebatit liittyvät siis tärkeisiin ja intohimoja
herättäviin tietopoliittisiin ja yhteiskuntamalleista käytäviin
keskusteluihin, joihin tämä kirja antaa arvokkaan lisänsä.
66 Ways to Absorb Carbon and Improve the Earth’s Reflectivity is the first book that presents the whole range of existing geoengineering proposals and analyzes the dangers and benefits of each scheme. It also covers a wide range of less known ways to reduce our greenhouse gas emissions.
Tervetuloa, kunhan olette hiljaa. Anna Kontula halusi ymmärtää vierastyöläisyyttä ja muutti asumaan Olkiluotoon, Suomen viidettä ydinvoimalaa rakentavien itäeurooppalaismiesten parakkikylään. Näkymätön kylä kuvaa, miten siirtolaisuuden nopea kasvu, viranomaisvalvonnan leväperäisyys ja rakenteellinen rasismi kietoutuvat yhteen.
Fukushiman onnettomuus todisti, että rannikoille rakennetut ydinvoimalat ovat varautuneet puutteellisesti tsunameja, maanjäristyksiä ja hirmumyrskyjen nostamia tulva-aaltoja vastaan. Mitä Fukushimassa tapahtui ja mitä olisi huonommalla onnella voinut tapahtua?
Tervetuloa, kunhan olette hiljaa. Anna Kontula halusi ymmärtää vierastyöläisyyttä ja muutti asumaan Olkiluotoon, Suomen viidettä ydinvoimalaa rakentavien itäeurooppalaismiesten parakkikylään. Näkymätön kylä kuvaa, miten siirtolaisuuden nopea kasvu, viranomaisvalvonnan leväperäisyys ja rakenteellinen rasismi kietoutuvat yhteen.
66 Ways to Absorb Carbon and Improve the Earth’s Reflectivity is the first book that presents the whole range of existing geoengineering proposals and analyzes the dangers and benefits of each scheme. It also covers a wide range of less known ways to reduce our greenhouse gas emissions.
Jaa Facebookissa
