Kerran Afganistan oli maailman keskipiste. Sieltä käsin hallittiin valtakuntia, jotka ulottuivat Euroopasta Kiinaan ja Intiaan saakka. Tänään se on maailman kriisipesäke, suurvaltojen ja fanaatikkojen välisten konfliktien näyttämö, jossa asuu köyhä, nälkäinen ja hampaisiin asti aseistautunut kansa.
Kabul tukikohtanaan freelance-toimittaja Jesper Huor matkustaa ympäri Afganistania ja käy monissa vaarallisissa ja ihmeellisissä paikoissa. Matkoillaan hän tapaa kaikenlaista väkeä: koulutyttöjä, pyhiä miehiä, runoilijoita, feministejä, oopiuminviljelijöitä - ja terroristeja.
Hän painii suurten kysymysten kanssa: Mitä talebanin päässä liikkuu? Millaista on naisten elämä? Ja miksi kaikki menee päin helvettiä? Myös kevyemmän sarjan pohdiskelut saavat sijansa: Mistä Kandaharissa saa lattea? Miksi ISAF-sotilaat läträävät vessassa?
Hän seuraa amerikkalaista Task Force Fury -joukkoa partioretkelle ja juhlii sekopäiden kanssa, jotka ovat vannoneet keskenään levittävänsä ateismia - maailman uskonnollisimmassa ja konservatiivisimmassa maassa.
Neljäs Le Monde diplomatique käsittelee Irania, Turkkia, terrorismin rahoittajia, asunnottomia Sao Paulossa, rahoitusmarkkinoita, Lähi-itää ja Googlea.
Det femte numret av Le Monde diplomatique på svenska: Lettland djupdyker, kriget i Jemen, Honduras, nationalism mot islamism, minoritetspolitik i Kina.
Yhdeksännessä Novaja Gazetassa kirjoitetaan Primorjen partisaaneista, innovaatiopolitiikasta, Umar Israilovin murhasta, vaalirituaaleista, Himkin metsästä ja siirtotyöläisistä.
Ensimmäinen Novaja Gazeta -pokkari lähestyy Venäjää toisinajattelijoiden näkökulmasta. Kirja sisältää muun muassa Anna Politkovskajan artikkelin, Televizor-yhtyeen Mihail Borzykinin haastattelun sekä artikkeleita muukalaisvihasta, finanssikriisistä, Kaukasian kriiseistä ja kirjailija Aleksandr Solzenitsyn Venäjästä.
Jaa Facebookissa
