Täällä kaikki hakkaavat toisiaan. [...] Kukaan ei puhu kenellekään ihmismäisesti vaan vetelee suoraan päin näköä. Siksi, että se on helpompaa: nopeampaa ja tehokkaampaa. Siksi, että "te paskiaiset kuolette joka tapauksessa".
Aikamme realistisimpia sotakuvauksia. Arkadi Babtšenko kertoo, minkälaista on olla nuori sotilas Venäjän armeijassa. Pelkän morsetuskurssin jälkeen kahdeksantoistavuotiaat nuorukaiset lähetetään sotaan, jossa kokeneemmat sotilaat pahoinpitelevät heitä päivittäin ja jossa taistelut tšetšeenisissien kanssa traumatisoivat heidät loppuiäksi. Babtšenko soti kahdessa Tšetšenian sodassa.
Neljän armeijavuoden jälkeen Babtšenko palasi mieli hajalla Moskovaan. Päästäkseen painajaisistaan hän ryhtyi kirjoittamaan kokemuksistaan - venäläistä vastinetta amerikkalaisten Vietnam-kokemuksille. Babtšenkon palkittua esikoisteosta on verrattu Isaak Babelin ja Ernest Hemingwayn suuriin sotaromaaneihin.
Arkadi Babtšenko työskentelee Novaja Gazeta -lehden sotakirjeenvaihtajana. Hän oli Anna Politkovskajan työtoveri.
Viidennessä Novaja Gazeta -pokkarissa aiheina muun muassa rikkain Suomen kansalainen, yliopisto sensuurin kourissa, Gazpromin pilvenpiirtäjä ja Venäjän vaalit.
Yhdeksännessä Novaja Gazetassa kirjoitetaan Primorjen partisaaneista, innovaatiopolitiikasta, Umar Israilovin murhasta, vaalirituaaleista, Himkin metsästä ja siirtotyöläisistä.
Yhdestoista Novaja Gazeta sisältää kirjeen tutkintavankilasta, artikkelin Smolenskin tragediasta, Norilskin huumeongelmasta, taideryhmä Voinasta, Pietarin graffiteista ja Novyi beregista ja Vladimir Sorokinin haastattelun.