Urheilun historiassa kerrotaan yleensä voittajista ja päätöksentekijöistä. Ruohonjuuritason tekijäjoukko jää helposti huomioimatta. Eevi Kaasinen on ollut mukana TUL:n toiminnassa vuodesta 1946 ja viihtynyt paremmin hikisissä jumppasaleissa kuin kokouspöydän ääressä. Leipätyönsä hän on tehnyt opettajana, mutta palkattoman elämäntyönsä TUL:ssa voimistelunohjaajana. Hän on ohjannut tyttöjen ja naisten voimistelua, valmentanut kilpavoimistelijoita, laatinut koreografioita suuriin voimistelunäytöksiin ja matkustanut edustusjoukkueessa ulkomailla. Nimekkäimpiä hänen valmennettaviensa joukossa on Tuuli Matinsalo.
Voimistelun ohella Eevi Kaasisen rakkaimpiin harrastuksiin on nuoresta tytöstä saakka kuulunut runous. Kaikki hänen neljä runokirjaansa ovat loppuunmyytyjä. Hän on tehnyt koreografioita runojensa pohjalta. Naisvoimistelun grand old dame ei eläkkeelläkään malta lopettaa vaan ohjaa ikääntyneiden liikunta- ja runoryhmiä.
Eevi Kaasinen naisvoimistelun 100-vuotisjuhlissa Malmitalolla 1996: "Mehän venyimme jo liikkuessamme, eikä niin kuin näissä kaikissa nykyisissä bodyjutuissa, joissa lihakset niin jumittuvat, että lopuksi on venyteltävä. Me annoimme liikkeen viedä ja aaltoliikkeemme jatkoi sykettään avaruuteen."
Opetusneuvos Yrjö Kallisen elämä on Suomen historian merkillisimpiä. Sisällissodassa neljä kuolemantuomiota saaneen filosofin ajatukset ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan.
Ossetiasta lapsena paennut Maria Amelie eli paperittomana Norjassa kahdeksan vuotta. Hänen ainutlaatuinen tarinansa kertoo siitä, millaisia seurauksia turvapaikkapolitiikalla voi olla yksittäiselle ihmiselle.
Reilusti skitso on rehellinen, kipeä ja runollisen kaunis kuvaus Kalevi Rinteestä, joka on sairastanut skitsofreniaa, selvinnyt hengissä monesta itsemurhayrityksestä, eikä ole koskaan salaillut sairauttaan.
Lahden ansa on seikkaperäinen selvitys vuosisadan suurimmasta suomalaisesta mediaskandaalista. Isoimmat konnat eivät löydykään hiihtopiireistä, sillä koko jupakan käynnistänyt STT:n hormoniuutinen oli virheellinen.