Finanssikriisi on saanut maailmalla lehdistön puhumaan kapitalismin lopusta. The Economist ja Wall Street Journal ovat kansilehtiään myöten kysyneet: onko kapitalismi sellaisena kuin sen tunnemme loppu? Kriisit kulttuurissa, tuotannossa, rahoitusjärjestelmissä tai ihmisten suhteessa ympäristöön ovat olleet historian hullujen hetkien (1788-1789, 1848, 1905, 1968) taustalla. Suuret sosiaaliset mullistukset on myöhemmin kytketty näihin hetkiin - niin konkreettiset saavutukset (kuten modernin äänioikeuden syntyminen) kuin seksuaalinen vapautuminenkin.
Kriisit mahdollistavat mielikuvituksen politiikassa ja tuovat uusia analyysejä julkisuuteen. Jo nyt rahoitusmarkkinoiden kriisi on avannut uuden keskustelun "sääntelystä", joka on ollut pois poliittisesta päiväjärjestyksestä pitkään.
Talouskriisiä perkaamassa muun muassa Markus Jäntti, Matti Ylönen, Tuuli Hirvilammi, Elina Turunen, Lauri Holappa ja Ville-Pekka Sorsa. He kirjoittavat veroparatiiseista, kiinteistöpornosta, tuntemattomista tappioista, elvytyksestä ase ohimolla, tyytyväisestä ympäristöstä, herra Keynesistä ja kapitalisteista ja etsivät uutta rahoitusta.
Monikansalliset yritykset ovat yksi toisensa jälkeen tulleet mukaan reilun kaupan bisnekseen. Kirjassa kysytään perustavanlaatuisia kysymyksiä taloudesta, ja lukija tempaistaan matkalle neljälle mantereelle.
Mistä Kööpenhaminan joulukuun 2009 ilmastoneuvotteluissa sovittiin? Mitkä kysymykset jäivät vaille vastausta? Pamfletti pohtii, miten ilmaston ylikuumenemisen voisi estää nykyistä paremmin ja oikeudenmukaisemmin.
Det VIII numret av Le Monde diplomatique på svenska: Revolutionen upprepar sig i Kirgizistan, Världen blir en stad, Hanoi omvandlas till stor-Hanoi, Minskat stöd åt Gaza.
XVI Diplossa käydään teekutsuilla Teksasissa ja kirjoitetaan Irlannista, Palestiinan jaosta, Afganistanista, Somalimaasta, Etelä-Koreasta ja Calabriasta. Mukana Slavoj Žižekin artikkeli Pysyvä poikkeustila.
Perustulon aika -pamfletissa etsitään keinoja perustulon toteuttamiseen Suomessa. Se on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa idea viedään yleistasoista esittelyä pidemmälle.
Kirja pureutuu Euroopan velkakriisin historiaan, syihin ja todennäköisiin seurauksiin. Tältä pohjalta Patomäki avaa keskustelun vaihtoehdoista uusliberaalille globalisaatiolle. Kirjan tärkeintä antia ovatkin lukuisat uudistusehdotukset.
Jaa Facebookissa
